Minerva! Minerva!

Agaton Muna, tuo aikamme runoileva kotimainen Oblomov, jatkaa tuskaisennautinnollista taivallustaan urbaanissa paratiisi-helvetissämme. Hän ei haavehdi suurista uroteoista vaan hetken rauhasta ja eroottisesta täyttymyksestä. Samoin kulkee Rytöhonka outoa polkuaan sarjakuvan sirpaleisessa maastossa. Hän siteeraa Rilkeä, löytää uudestaan Beardsleyn ja Muchan oikukkaan kuvakielen sekä Félicien Ropsin makaaberin erotiikan. Suvereeni viiva ja kuvailmaisun konkreettinen tarkkuus ovat kohdallaan, samoin käsintehdyt, hienonhienot rasterit.