Suuri Kurpitsa kronologisesti

1978

Punkista ja kaiken maailman alakulttuurista innostunut Pauli Kallio alkaa kirjoittaa Hilse-lehteen ja pian muihinkin uuden aallon monisteisiin.

1979

Pienlehtiä sikiää kuin sääskiä sateella. Kansankomposti-yhtyeen laulaja Lasse Norblad perustaa Haapajärvellä Kloonin ja pyytää Kallion mukaan.

1980

Hilse lähenee loppuaan ja Klooni kuukahtaa kolmen numeron jälkeen. Kallio kuuntelee Ratsiaa ja Undertonesia sekä lukee Robert Crumbin sarjakuvia, Schulzin Tenavia ja kotimaisia omakustanteita (Zärpä, Noniin, Sladdi). Hän päättää perustaa lehden jossa rock ja sarjakuva pitävät yhtä.

1981

Suuren Kurpitsan ensimmäinen numero ilmestyy 300 kappaleen painoksena. Sitä sarjakuvittavat Antti Vaartamo, Jukka Tilsa, Keijo Kallunki, Pasi "Sleeping" Myllymäki ja Kallio itse mikä myöhemmin kaduttaa häntä. Lisäksi julkaistaan kirjoituksia rockista ja kirjallisuudesta ja Asko Keräsen omituisia kouluaineita. Ensimmäinen Kurpitsa-konsertti järjestetään Haapajärvellä. Viisihenkinen 22-Pistepirkko esiintyy ensimmäisen kerran julkisesti. Paikalla on tuolloisen laskutavan mukaan 92 ihmistä ja kaksi poliisia. Norblad jättäytyy pian sivuun Suuren Kurpitsan toimituksesta mutta osallistuu kaikkien tulevien Kurpitsa-konserttien järjestämiseen.

1982

Kallio tutustuu Reija Niemiseen Oriveden opistossa. He lukevat iltaisin yhdessä Veikko Savolaisen toimittamia Sarjis-lehtiä. Niemisestä tulee pikkuhiljaa Kurpitsan toinen päätoimittaja. SK4 on tekstitön sarjakuvaspesiaali johon piirtävät mm. Janne Tervamäki, Jii Styrman, Jarkko Lehto ja Marko Teräntö. Jukka Tilsa vakuuttaa SK5:n haastattelussa ettei piirrä enää koskaan ainuttakaan sarjakuvaa.

1983

Kurpitsa panostaa kuudennesta numerostaan lähtien pelkästään sarjakuvaan. Viimeisenä musiikkijuttuna julkaistaan trioksi tiivistyneen 22-Pistepirkon haastattelu. Sarjakuvia tekevät mm. Jukka Järvinen, Nalle Virolainen, Kyky Ahonen ja Jyce Laine. Lehti painetaan ensimmäisen kerran oikeassa offset-myllyssä. Rahat painokuluihin kerätään siivoamalla Lapinlahden mielisairaalaa. Crumbin Weirdo-lehdestä löytyy amerikkalaisten pienkustantajien osoitteita. Pian he saavat postia Suomesta. Crumbin haastattelu julkaistaan SK7:ssä. Kurpitsa-duo liftaa Helsingin ensimmäisille sarjakuvafestivaaleille ja saa kyydin Tiede 2000 -lehden päätoimittajalta joka ihmettelee mitä sellaisilla tehdään. Liftarit ihmettelevät samaa.

1984

Viimeinen Kallion piirtämä sarjakuva julkaistaan SK8:ssa. SK9 kootaan ulkomaisesta materiaalista, tekijöinä mm. Joakim Pirinen, Peter Bagge ja Ken Weiner. Kallio ja Nieminen alkavat opiskella kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. He ryhtyvät kustantamaan salaperäisen Arma de Fuegon toimittamaa rocklehti Rippleä sen kahdeksannesta numerosta lähtien. Molempia lehtiä myydään postitse ja kesäisin rock-festareilla. Nieminen vaikuttaa hetkittäin äkäiseltä koska häntä pidetään miesvaltaisissa sarjakuvaporukoissa lähinnä toimituksen teenkeittäjänä.

1985

Sarjakuvaseura Suuri Kurpitsa ry perustetaan. Yhdistyksen kolmanneksi puuhapersoonaksi värvätään Jyrki Liikka joka sittemmin kunnostautuu Alivaltiosihteeri-ohjelmaryhmässä. Kymmenes Kurpitsa on 120-sivuinen juhlanumero jonka tekijöihin kuuluvat Ahosen veljekset, Kivi Larmola, Hannu Pyykkönen, Tommi Hänninen, Jukka Heiskanen, Jussi Karjalainen, Chester Brown, Kaz, Placid & Muzo, J. Korhonen, Susan Catherine, Jyrki Linnankivi, Taimi Saalis, Tarmo Koivisto ja Maggie Resch.

1986

Kurpitsa-pariskunta eroaa. Nieminen palaa pysyvästi Helsinkiin, soittaa bassoa Little Mary Mixupissa ja perustaa Heikki Kemppaisen kanssa levy-yhtiö Pygmin jonka ensimmäiset ja viimeiset kiinnitykset ovat 22-Pistepirkko ja Noitalinna Huraa. Yhteiset sarjakuvapuuhat kuitenkin jatkuvat. Suuri Kurpitsa alkaa ilmestyä neljästi vuodessa. Viimeinen Niemisen piirtämä sarja julkaistaan numerossa 12. Rahastonhoitaja Liikka tekee historiaa myymällä Provinssirockissa 120 sarjakuvalehteä. Ensimmäinen Kurpitsa-albumi, Joakim Pirisen Myrsky hiekkalaatikossa, julkaistaan. Se saa oivalliset arvostelut ja 2500 kappaleen painos hupenee joutuisasti.

1987

Kallio hankkii sähkökirjoituskoneen joten Kurpitsan ulkoasu ammattimaistuu merkittävästi. Lehteen piirtävät mm. Carel Moiseiwitsch, Tapani Rytöhonka, Roman Scott, Riitta uusitalo, Fräulein Bibi, Stephen Ellis & Michael Merrill, Jari Juutinen, Markku Hernetkoski, Tomi Riionheimo ja Janne Tervamäki. Kurpitsa-julkaisut aletaan painaa paikallisessa Cityoffsetissa. Kukunor muodostuu niiden tärkeimmäksi myyntipisteeksi.

1988

Tympääntynyt opiskelija Kallio miettii mitä elämällään tekisi ja päättää kokeilla käsikirjoittamista. SK20 sisältää pelkästään hänen kirjoittamiaan sarjoja mm. Sami Toivosen, Jussi Karjalaisen, Reima Mäkisen, Pekka Mannisen ja Kivi Larmolan piirtäminä. SK4:ssä debytoinut J. Lehto palaa Kurpitsan sivuille.

1989

TSK25 on taas ulkomaaspesiaali, uusina tulokkaina mm. Kim Deitch, Michael Dougan ja J.R. Williams. Kati Kovács, Pentti Otsamo, Johanna Rojola ja Christer Nuutinen liittyvät Kurpitsan tekijäkaartiin.

1990

SK29 on muodikkaasti naisnumero. Sami Toivosen esikoisalbumi Ihmisen riittämättömyydestä ja muista ominaisuuksista julkaistaan. Arvostelijat pitävät siitä ja ostajatkin kohtuullisesti. Suomen arvostelijain liitto myöntää Toivoselle Kritiikin kannukset. Matti Hagelberg esiintyy ensimmäisen kerran Kurpitsassa.

1991

SK33 on massiivinen kymmenvuotisnumero. Uusia tekijöitä ovat Ilkka U. Pesämaa, Antero Rantanen, Jii Roikonen, Lloyd Dangle, ja Suzy Varty. Julie Doucet ja Carol Swain debytoivat SK35:ssä. Amerikkalaisen underground-veteraani Kim Deitchin Al Ledicker nuorempi ja Craftonin kirous on kolmas Kurpitsa-albumi. Kallio päättelee aiempien kokemusten pohjalta että 2000 on sopiva painosmäärä. Väärin. Kukaan ei halua kirjoittaa albumista tai ostaa sitä. Velkaa on yli 20000 markkaa. Suomen sarjakuvaseura tekee Kalliosta sarjakuvaneuvoksen ja ojentaa Kivi Larmolalle Puupää-hatun.

1992

Toinen Kurpitsa-konsertti järjestetään Tampereen YO-talossa ja se pelastaa yhdistyksen perikadolta. Esiintyjät ovat Tilsan Kivettynyt mämmi, Salavaltiosihteeri, Little Mary Mixup, One O'Clock Humph ja 22-Pistepirkko. Heikuran ja Frangénin Minä, mies! ilmestyy. Jukka Tilsa alkaa tehdä sarjakuvia Kurpitsaan vuosikymmenen sapattivapaan jälkeen. Ville Pirinen esiintyy SK37:ssä. Kemin sarjakuvapäivät palkitsee Suuren Kurpitsan Lempi-patsaalla. Kallio jättää opiskelunsa kesken ja päättää yrittää elättää itsensä käsikirjoittajana ja DJ:nä.

1993

SK43 on viimeinen lehtimuotoinen Suuri Kurpitsa. Toiminta painottuu albumeihin joita julkaistaan Peter Baggelta ja Riitta Uusitalolta. Jälkimmäinen saa Puupää-hatun. Kallion esikoisalbumi Pieniä tapauksia keskikokoisen ihmisen elämästä ilmestyy. Suuri Kurpitsa alkaa sponsoroida Gotham Cityn jalkapallojoukkuetta. Seitsemästoista ja viimeinen Ripple ilmestyy.

1994

Tilsan Zärpä-omakustanteiden parhaat palat julkaistaan Zärmikkäimmät-kokoelmana. Ensimmäinen Suuren Kurpitsan vuosialbumi (SK1994) on johdatus ranskalaiseen nykysarjakuvaan. Uusia tekijöitä esittelevä Pieni Kurpitsa alkaa ilmestyä neljästi vuodessa. Vuoden albumiartistit ovat Max Andersson, Julie Doucet, Tapani Rytöhonka ja Joakim Pirinen. Kolmas Kurpitsa-konsertti: Kivettynyt mämmi, Kaukanapoissa Survival, A-52's, Swellheads ja 22-Pistepirkko. YO-talo täyttyy, tunnelma on tiivis ja julkaisutoimintaan kertyy varoja.

1995

Painokoneet jyräävät ylikierroksilla. Albumeita julkaistaan mm. Pesämaalta, Riionheimolta, Otsamolta ja Reima Mäkiseltä. Adrian Tomine, Maarit Kytöharju, nuorempi Jussi Karjalainen ja Timo Varpio & Kimmo Turunen kuuluvat SK1996:n uusiin artisteihin. Nieminen jättää Kurpitsa-touhut tykkänään ja alkaa panna Suomen Sarjakuvaseuran asioita ojennukseen. Liikka vetoaa perhe- ja huumorikiireisiinsä ja poistuu kuvioista annettuaan Kalliolle tunnin mittaisen kirjanpidon peruskurssin. Esa Kerttula alkaa huolehtia Kurpitsan ulkoasusta. Kallio huomaa olevansa stressaantunut. Pentti Otsamo saa Puupää-hatun.

1996

SK1997:ssä taiteilevat mm. Jenni Rope, Bo Haglund, Katja Tukiainen, Kati Rapia ja Ulf Keyenburg. Julkaisutahti järkevöityy. Matti Hagelbergin Venuksen sulttaani ja Heikuran & Frangénin toinen Mies-kokoelma ilmestyvät. Neljäs Kurpitsa-konsertti on hulppea 15-vuotisgaala: Jahnukaiset, Kullervon kosto, Rakkaus, Hot Pants, Larry & The Lefthanded, Karkkiautomaatti ja 22-Pistepirkko esiintyvät. Suurin osa käteen jäävistä varoista tuhlaantuu Luzernin sarjakuvajuhlille tehtävään reissuun.

1997

Tilsan Potaattien yö ilmestyy. Oriveden omaperäinen absurdisti on käytännössä kustantamon ainoa taiteilija jonka julkaisuja ostavat muutkin kuin ahkerimmat sarjakuvaintoilijat. SK1998:n uusia nimiä ovat Petteri Tikkanen, Jose Parrondo, Karri Laitinen, Anna Sommer, Mikko Väyrynen ja Maria Björklund & Pekka Ollikainen. Kurpitsa myöntää historiansa ainoat apurahat: jokseenkin symboliset tuhat markkaa kolmelle köyhänpuoleiselle taiteilijalle.

1998

Kallio on lopen uupunut Suuren Kurpitsan kanssa puuhaamiseen. Lopettamispäätös kypsyy mutta vielä kerran pitää pinnistää. Viimeinen Suuri ja Pieni Kurpitsa ilmestyvät ja lisäksi peräti puoli tusinaa albumia, mm. Tilsan Kootuimmat teokset, Kallion ja Pirisen Ornette Birks Makkonen ja juhlamokkakengät ja Hagelbergin Bonuskaupungin vitsaukset.

1999

Kallio ja Liikka tekevät vielä kerran lähtöä Provinssirockiin myyntikeikalle mutta tajuavat viime tingassa olevansa liian vanhoja moiseen hupsutukseen. Pentti Otsamon Haukotuksia ilmestyy. Kurpitsa-perinteen mukaisesti se saa ylistävät arvostelut mutta myy kehnosti. Sarjakuvafestareilla julkaistaan neljä A6-kokoista taskulörkköä joiden tekijät ovat Jyrki Heikkinen, Anu Lavonen, Kallio & Pirinen ja Jukka Tilsa. Jälkimmäisen Päin heiniä muodostuu oitis omaelämäkerrallisen sarjakuvan klassikoksi. Kati Kovács saa Puupää-hatun.

2000

Kurpitsa heittäytyy levybisnekseen kumppaninaan Wood Productions. Zuurehkot zetelit -levyllä musisoi neljä maestro Tilsan orkesteria: Jahnukaiset, Lentomies Usva, Kaukainen pappa ja Kivettynyt mämmi. Kriitikko Waldemar Wallenius povaa levylle loistavaa myyntimenestystä. Ennustus ei toteudu. Nuutisen Kolmas muusa ja Heikuran & Frangénin Kolmas Mies! ilmestyvät. Nieminen antaa narrata itsensä Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtajaksi.

2001

Suuri Kurpitsa täyttää 20 vuotta. Kallion ja Karri Laitisen Sarjakuvantekijä seikkailee on kustantamon sadas julkaisu. Kahdentoista tekijän 384-sivuinen Sarjakuvapäivät ilmestyy. Pasi Heikura, Kati Rapia, Tapani Rytöhonka, Maarit Kytöharju, Tomi Riionheimo, Piipa Toivonen, Christer Nuutinen, Katja Tukiainen, Inari Kylänen, Ville Pirinen ja Johanna Rojola kuvittavat päiväkirjamaisesti yhden vuoden 2000 kuukausista. Joakim Pirinen palaa Kurpitsa-talliin 128-sivuisella Meitä kustaan silmään -albumilla. Tilsan Poutaa Japanissa ilmestyy. Tilsa saa Puupää-hatun. Kyky Ahonen alkaa suunnitella Kurpitsalle nettisivuja.

2002

Vuoden ainoa varsinainen sarjakuvajulkaisu on Pirisen Hiekkalaatikon korjailtu uusintapainos. Sen lisäksi ilmestyy Kauas pallot karkaavat, joka kertoo Gotham City FC:n kymmenvuotisen tarinan fiktion, asiatekstien, tilastojen ja sarjakuvien valossa. Jälkimmäisistä vastaavat Uusitalo, Roikonen, Kallio & Mattila, Pirinen, Heikura, Otsamo, Uusitalo, Tilsa, Pesämaa, Rytöhonka, Laitinen ja Mäkinen. Teos julkaistaan juhlallisesti Telakalla.

2003

Yhteistyötä Arktisen Banaanin ja Sarjakuvayhdistys Aseman kanssa viritellään. Kallio ryhtyy toimittamaan albumeita Banaani-väelle. Sarjakuvafestarien ja kirjamessujen myynti järjestetään yhteisesti Aseman nuorten kanssa. Kurpitsan myyntiryhmän ytimen ovat jo vuosia muodostaneet Piipa Toivonen ja Sanna Karvonen. Tilsan Ketsuppi on punaista, Supermauno, Kaltsu Kallion Menisit töihin ja Pirisen Sokeri-Sakarin laajennettu painos ilmestyvät. Katja Tukiainen saa Puupää-hatun.

2004

Tiitu Takalon Tyhmä tyttö ilmestyy, saa hyvän vastaanoton ja kauppakin käy kohtuullisesti. Kallio kokoaa Arktiselle Banaanille Tilsan Zoppaa ja zärvintä -retrospektiivin mutta ei vieläkään malta kuopata Kurpitsaa kokonaan.

2005

Kallio toimittaa Banaaneille Tilsan albumin Ilma-autolla Kaliforniaan, johon ikuiseksi kaavailtu yhteistyö lopahtaa. Syksyllä Tilsa palaa Kurpitsa-talliin albumilla Ketsuppi on punaista, Supermauno. Christer Nuutisen retrospektiivi Runopoika numero on ensimmäinen ja toistaiseksi ainut kovakantinen Kurpitsa-julkaisu. Kallion ja Pirisen nelivärinen Ornette Birks Makkonen ja liian paha groove ilmestyy. Siihen liittyvä näyttely pystytetään Tampere Jazz Happeningiin. Näyttely avataan Klubilla 3. marraskuuta. Ville Pirisen Black Audio ja Ville Rauhalan World Peace Orchestra esiintyvät. Kaltsu Kallio lupaa laatia Kurpitsalle nettisivut.

2006

Julkaisutahti kiihtyy taas oudosti sietokyvyn äärirajoille. Keväällä on vuorossa laajennettu painos ensimmäisestä Jalavan julkaisemasta Ornette-albumista. Syksyllä kustannustalon varasto täyttyy Joakin Pirisen, Tilsan, Kallion & Takalon ja debytantti Anna-Kaisa Laineen uutuuksista. Suuri Kurpitsa täyttää siinä sivussa 25 vuotta. Kallio harkitsee ohikiitävän hetken ajan vielä yhden Kurpitsa-konsertin organisointia.

2007

Keväällä järjestetään ensimmäiset Tampere kuplii -festivaalit, joiden tähdeksi lennätetään Joakim Pirinen. Hauskaa on mutta tappiota kertyy muutama satanen vaikka Tiitu Takalon Kehä menee hyvin kaupaksi. Kehä saa kaikkialla myönteiset arvostelut ja Tiitusta tulee entistä selvemmin kustantamon myyvin taiteilija. Syksy on taas hiostava. Julie Doucet’n Salaperäinen madame Paul ja pokkarikokoinen Ornette Birks Makkonen - Taskussa ilmestyvät. Tapani Rytöhongan massiivinen pääteos Olin keski-ikäinen ihmissusi julkaistaan yhdessä Zum Teufelin kanssa.

2008

Huhtikuinen Tampere kuplii laajenee kolmipäiväiseksi tapahtumaksi. Kallio ja Pirinen ottavat järjestääkseen puolivirallisen avajaisillan Huurupiilossa, varsinaisen Kuplii-klubin YO-talolla ja päättäjäiskerhon Telakalla. Myös julkaisuruuhka tähtää kuplakekkereille. Tiitu Takalon Jää, Tilsan Tupelon tuplaseriffi ja Heikuran ja Frangénin EräsMies! ilmestyvät. Takalon Kehä on ennakkosuosikki ensimmäisen Sarjakuva-Finlandian saajaksi mutta Jorma Uotinen päättää antaa palkinnon Milla Paloniemelle ja Kiroilevalle siilille. Syksyllä ilmestyy vielä nelivärinen Ornette Birks Makkosen voittamaton vinyylivaisto jossa esittäytyy myös päähenkilön veli Muddy Lee Makkonen. Ornette-näyttely avataan Tampere Jazz Happeningissa 30. lokakuuta. Optimal Press julkaisee Kehän (I ringen) Ruotsissa. Mikko saa valmiiksi Kurpitsan nettisivut.

2009

Kati Kovács lennätetään Roomasta Tampereen kuplintaan toisen Onnen lahjat -albumin julkistamista juhlistamaan. Samoilla kekkereillä julkaistaan tositapahtumiin perustuvaa nykypäivän jutunkerrontaperinnettä hyödyntävä Ville Pirisen Yhesti yhes paikas. Ville myös esiintyy Huurupiilo Undergroundissa. Syksyllä ilmestyy neljä paksua tai vielä paksumpaa teosta: Tiitu Takalon Tuuli ja myrsky, Joakim Pirisen Kalmasen herrasväen aviopulmat, Pauli Kallion Sarjakuvanovellit 1984-2009 sekä Kallion ja Kyky Ahosen kymmenkunta vuotta muhinut Maalaispunkin päiväkirja. Uutuudet käyvät kaupaksi Helsingin festivaaleilla kuin sadetakit kesäfestareilla. Syksymmällä kuitenkin selviää että vain Maalaispunkista tulee Kurpitsa-mittarilla myyntimenestys. Se päätyy myös Finlandia-ehdokkaaksi. Tampere Jazz Happeningiin puristetaan vielä englanninkielinen Ornette Birks Makkonen Makes Jazz Happen. Pianisti Dr. Lonnie Smith tykästyy lehtiseen ja vie tuliaisiksi muutaman kappaleen New Yorkiin. Kalenterivuodesta muodostui siis varsin vauhdikas. Jälkiviisastuneena voisi puhua vauhtisokeudesta. Suomalaisella sarjakuvallahan meni tunnetusti lujaaaaaaa...

2010

Edellisen syksyn painolaskuja maksellaan vielä tammikuussa. Julkaisurintamalla vedetään kevyesti henkeä. Ville Pirisen Yhesti-sarjan toinen ja kolmas osa ilmestyvät ja saavat intomielisen vastaanoton. Kolme uutta naistekijää debytoi. Eniten huomiota saa keväällä ilmestyvä Reetta Niemensivun vanhojen Suomi-filmien tunnelmia tavoitteleva Lempi ja rakkaus. Syksyllä julkaistaan Anne Muhosen Varataivas ja Sanna Ala-Ojalan Huomenna on se päivä, joka valikoituu seuraavan vuoden Finlandia-ehdokkaiden kymmenikköön. Samaan aikaan Helsingissä Arktinen Banaani julkaisee ensimmäisen kolmesta Kramppeja ja nyrjähdyksiä -niteestään. Suuri Kurpitsa palaa pätkittäin musiikkibisnekseen. Kallio sanoittaa, Pirinen säveltää, laulaa ja hakkaa komppikitaraa. Sami Sippola (saksofoni), Ville Rauhala (basso), Simo Laihonen (rummut) ja Jukka Salminen (kitara) soittavat. Sweet Jeena Rancken käväisee laulamassa. Grillin' Willie And The Vegetariansin albumin Celsius & Fahrenheit julkaisee lopulta Rockadillo. Bändi tekee Tampere kupliin yhteydessä liki kilometrin mittaisen kiertueen: perjantaina Huurupiilo, lauantaina Klubi ja sunnuntaina Telakka. Keskimmäiselle keikalle osallistuvat myös Jahnukaiset ja The Others. Klubi on kutakuinkin täynnä mutta lippuja myydään vain pari sataa. Nollatulos saavutetaan kun The Others tinkii palkkiostaan.

2011

Suuri Kurpitsa täyttää 30 vuotta. Sitä juhlistetaan Tampere kupliin aikaan Telakalla. Alakerrassa esiintyvät Jahnukaiset, P-K Keränen & Black Motor ja Grillin' Willie And The Vegetarians. Teatones ja Darlingbee valtaavat yläkerran. Pirisen Yhesti-sarja jatkuu. Kallion ja Tilsan Sekametsät kootaan albumiksi. Ilkka U. Pesämaa palaa estradille Mein Hmpf -piirroskokoelmalla ja päätyy Finlandia-ehdokkaaksi. Tampereen museot julkaisee Kallion ja Takalon albumin Ottopoikia ja työläistyttöjä. Myöhemmin saadaan myös englannin- ja unkarinkieliset laitokset. Alunperin Vapriikki-museoon tehty näyttely kiertää Suomessa ja ulkomailla. Touhotus jatkuu syksyllä. Ville Pirisen Tärkeitä asioita, Kallion ja Pirisen Ornette Birks Makkonen ja musiikkiterapeutin omatunto, Tilsan Löylyä, Supermauno! ja Niemensivun Aavepianisti ilmestyvät. Bändien vieminen Helsingin sarjakuvafestivaaleille tuntuu mahtavalta idealta: näytetään niille! Homma uhkaa kusahtaa pahemman kerran koska kaikki lipunmyyjiksi ilmoittautuneet Suomen sarjakuvaseuran vapaaehtoiset peruvat viime tingassa. Apuun rientävät vanha kunnon Reija Sann (ex-Nieminen) sekä Kurpitsan myyntidynamot Liisa Lahti ja Noora Porola. Jälkimmäinen on myös astunut Sweet Jeenan saapikkaisiin Grillin' Willie And The Vegetariansin naisääneksi. Lopulta Darlingbee, Black Motor ja Vegetarians pääsevät esiintymään ja pilettejäkin myydään Henry's Pubin ovella. Vuoden päätteeksi painotettakoon Nooran ja Liisan pitkäaikaista panosta myyntityössä. Älkäämme unohtako myöskään Ilkka Pesämaata ja Sannaa Larmolaa (os. Karvonen) joka palailee Kurpitsa-rinkiin Brittein saarilta.

2012

Matalamman profiilin vuosi. Painosta putkahtavat Pirisen viides ja kuudes Yhesti-lipare, uusi laitos Kallion ja kymmenen piirtäjän teosta Lapsuus vaikea, keski-ikä mahdoton (Asema julkaisi ensimmäisen 2004), Henri Gylanderin Unia ja toiveita (Finlandia-ehdokas 2013) sekä Pentti Otsamon mestarillisten sarjakuvanovellien kokoelma Eedenistä pohjoiseen. Viimeksi mainittu nimetään aikanaan Sarjainfon kriitikkoäänestyksessä vuoden parhaaksi albumiksi. Tekisi ehkä paremmin kauppansa jos Suomessa olisi enemmän sarjakuvakriitikoita, aprikoi Otsamo kun myyntiluvut tulevat puheeksi. Virpi Suutarin samanniminen dokumenttielokuva sen sijaan menestyy myrskyisästi. Grillin' Willie esiintyy Huurupiilo Undergroundissa keväällä ja syksyllä. Kallio ja Pirinen sanoittavat ja säveltävät musiikkia seuraavalle levylle.

2013

Kuuden kirjan vuosi. Tilsan Eikka Etevä ja Sanna Ala-Ojalan Ättä ääriolosuhteissa valmistuvat kevääksi. Kesän kynnyksellä saadaan painosta Kallion, Kolamon ja Suihkosen Maalin yli puiden siimekseen – Gotham City FC:n tarina II, joka käsittelee maineikkaan puulaakijoukkueen kahta vuosikymmentä ja porautuu yleisemminkin pelien kuninkaan olemukseen. Opus kerää mukavasti julkisuutta mutta kauppoihin sitä on lähes mahdoton saada. Ajat ovat muuttuneet sitten ensimmäisen Gotham-kirjan (2002). Grillin' Willie äänittää kesällä toisen albuminsa pohjat. Huurupiilo Undergroundeissa kuullaan Tilsan Lörqvist Undergroundia ja Talmud Beachia. Syksy tuo mukanaan Pirisen Seitsemännen paikan, Reetta Niemensivun historiallisen albumin Saniainen kukkii juhannuksena ja debytantti Wolf Kankareen Miska Pähkinän josta kehkeytyy pienoinen festivaalihitti. Niemensivu, Ala-Ojala ja Takalo rakentavat Rööperin taidesalonkiin mainion näyttelyn otsikolla Suuren Kurpitsan naiset. Kallio on tyytyväinen vuoden taiteellisiin antimiin mutta ähisee tuskaisesti kun raha-asiat tulevat puheeksi.

2014

Tiitu Takalo kursii suurteoksensa Minä, Mikko ja Annikki viimein julkaisukuntoon. Paikallishistoriallinen rakkaustarina viedään Tampere kupliissa käsistä ja se kelpaa jopa Suomalaiselle kirjakaupalle. Arvostelijat kehuvat järkälettä kilvan. Simo Ollila ohjailee keväällä albumin ja syksyllä koko Suuren Kurpitsan Facebookiin. Aktiivisuuteen pyritään myös kaupallisessa reaalimaailmassa. Kurpitsa on ensimmäistä kertaa läsnä Annikinkadun runofestivaaleilla ja joulumyyjäisissä sekä Oulun sarjakuvafestivaaleilla. Kallio ja Pirinen tekevät Muddy Lee Makkonen heräsi tänä aamuna -albumiaan tykö Radio Suomen Bluesministeri-ohjelmassa. Vuoden muut julkaisut ovat Pirisen Keskiyön Dynamo, Wolf Kankareen Kettujumala palelee ja Jesse Matilaisen Lohikäärmeen kaupunki. Kaikki Suuren Kurpitsan sarjakuvat painetaan edelleen Suomessa. Jyrki Liikka palaa myyntijoukkueeseen parin vuosikymmenen paussilta. Noora Federley on vakiintunut kustantamon hovitaittajaksi ja Mirkku Mattinen kuljetusvastaavaksi. Kramppeja ja nyrjähdyksiä loikkaa Arktiselta Banaanilta Kustannusliike Hans Nissenin suojiin. Grillin' Willie kokoontuu Huurupiilo Undergroundiin uutena kitaristinaan Tuomas Luukkonen, mutta kakkoslevy odottaa edelleen viimeistelyä. Sarjakuvaseura Suuri Kurpitsa on joulukuussa rahaton mutta pitkästä aikaa myös velaton yhdistys.